Ensimmäinen viikko meni uuteen kotiin ja lähipuistoihin tutustumisessa ja tänään Kartsan reviiri laajeni työpaikalle asti. Pikkuisäntä oli hyvin ihmeissään kun aamulla mentiinkin tutun puiston ohi. Tästä hämmentyneenä hän liimautuin jalkaani kiinni ja jännityksellä, mutta reippaasti, käveli kohti työpaikkaa. Koko lyhyt työpäivä oli niin jännittävä ettei Kartsa uskaltanut antautua unelle, vaan tutisi silmät kiinni seisaalteen ja me toimitusjohtajan kanssa koitettiin lyödä vetoa koska koira kaatuu. Tsemppi oli niin kova, että Kartsa pysyi pystyssä ja kumpikin hävisi vedonlyönnin.
Ihmisalamainen ompeli Kartsan villapaitaan heijastimet!
Työpeti, meidän firmassa on siesta hyväksytty vaikkei Kartsa tätä ihan ymmärtänytkään..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti