maanantai 28. marraskuuta 2011
sunnuntai 20. marraskuuta 2011
torstai 17. marraskuuta 2011
Velipoika
Alikan riehakas veli, Snook, käväisi meillä kylässä. Onneksi heidän ihana kasvattajaäitinsä tajusi, että asumme lähestulkoon naapureina, joten tulemme kyllä tulevaisuudessa tapaamaan usein. oli mukava tutustua!
Mitähän toitsusalaisuuksia tässä kuiskitaan?
Luultavimmin jotain meikäläisen pään menoksi..
"Ja sit ku mä teen näin, niin kukaan ei raaski olla mulle enää vihanen, VAIKKA pissasin lattialle, okei?"
Omena putosi hyvin lähelle puuta.
"Tää on se ilme, kun en saa haluamaani, ymmärsitkö?"
Meno oli aikamoista, niinkuin aina pikkuterrierien kanssa.
Mitähän toitsusalaisuuksia tässä kuiskitaan?
Luultavimmin jotain meikäläisen pään menoksi..
"Ja sit ku mä teen näin, niin kukaan ei raaski olla mulle enää vihanen, VAIKKA pissasin lattialle, okei?"
Omena putosi hyvin lähelle puuta.
"Tää on se ilme, kun en saa haluamaani, ymmärsitkö?"
Meno oli aikamoista, niinkuin aina pikkuterrierien kanssa.
Tunnisteet:
koira,
koiranpentu,
toitsu,
venäjäntoy
torstai 10. marraskuuta 2011
Ensimmäinen vastaanotto
Alikan ensimmäinen vierasvastaanotto uudessa kodissa sujui hullun energisesti, VAIKKA tyttö oli käynyt samana päivänä Tampereella asti. Oi näitä ihania pikkuterrierejä :D
Vieraina meillä oli pari nuorta narttua ja kaikki sujui vailla ongelmia, Alika kun on niin lungi tyyppi. Se ei pelkää ketään, eikä mitään, vaan on kaikkien paras kaveri :)
Pikkasen ehkä omistajaa nolotti tytön korvateipit, mutta kukaan muu ei tainnu huomata asiaa..
Nuppu, joka oli kovin ihmeissään maailman pienimmästä kaverista.
Seisomisharjoittelua heti pienestä pitäen!
Minni oli sitä mieltä, että nyt riittää :D
Enkä kyllä yhtään ihmettele..
"Kukkuu"
"Ähäkutti!"
"Hiton Ghettohuppari, tää ei nyt yhtään käy päinsä!"
Lopulta jopa se kaikkein pienin väsyi..
"ZZzzz..."
torstai 3. marraskuuta 2011
Hei taas, pitkästä aikaa.
Afrin kuolema viime keväänä oli minulle todella rankka paikka ja siksi blogin pitäminen keskeytyi kokonaan. Oli, kuin aika olisi pysähtynyt. Alan pikkuhiljaa tottumaan ajatukseen Afrin poismenosta, mutta en ikinä tule unohtamaan häntä.
Paljon on tapahtunut tällä välin ja ehkä suurin muutos on ollut uuden pennun astuminen meidän elämäämme. Saan taas kokea äitiyden ilot ja surut, ja kasvattaa koiran alusta asti itse, jolloin pystyn parhaiten vaikuttamaan sen kehitykseen. Pentu ei todellakaan ollut suunniteltu perheenlisäys, vaan erittäin iloinen, mutta kuitenkin tarkkaan harkittu sattuma.
Tässä Alika, tänään 12 viikkoa täyttävä lk b&t Toitsutyttö, jonka tulevaisuudelle meillä on suuret suunnitelmat.
Paljon on tapahtunut tällä välin ja ehkä suurin muutos on ollut uuden pennun astuminen meidän elämäämme. Saan taas kokea äitiyden ilot ja surut, ja kasvattaa koiran alusta asti itse, jolloin pystyn parhaiten vaikuttamaan sen kehitykseen. Pentu ei todellakaan ollut suunniteltu perheenlisäys, vaan erittäin iloinen, mutta kuitenkin tarkkaan harkittu sattuma.
Tässä Alika, tänään 12 viikkoa täyttävä lk b&t Toitsutyttö, jonka tulevaisuudelle meillä on suuret suunnitelmat.
Tunnisteet:
koira,
koiranpentu,
pentu,
toitsu,
venäjäntoy
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)